tiistai 18. lokakuuta 2011

Pinnan alla

Ensiksi Jennan kummipoika Valtterille todella suuret synttarionnittelut sinne Suomeen! Synttarilahja on tulossa rinkassa. :)

Suoritimme open water diver-kurssin. Kurssi kesti kolme ja puoli paivaa ja siihen sisaltyi nelja sukellusta laitteilla ja yksi vapaasukellus.

Ensimmaisena paivana meilla kurssi alkoi viidelta illalla ja kavimme pari tuntia vain teoriaa ja katsoimme pari videota mita veden alla oikeasti tapahtuu ja riskeista siella. Saimme kurssikirjat ja harjoitustehtavat.
Illalla vakerrimme sitten tehtavia ihan vasyneina.

Seuraavana aamuna aloitimme aamu yhdeksalta kaymalla jalleen teoriaa ja miten sukelluslaitteet kasataan ja miten niita kaytetaan.
Lounastauon jalkeen paasimmekin sitten ihan ensimmaista kertaa kurssin aikana veteen laitteiden kanssa ja tekemaan harjoituksia veden alla. Juusohan kokeili kerran sukellusta Australiassa great barrier reef:illa, mutta Jennalle oli ihan ensimmainen kerta kokeilla sukellusta.
Menimme ensimmaiseksi ihan vain rantaan ja sen verran syvalle, etta paasimme kokonaan veden alle polvillemme.
Harjoittelimme etta miten pitaa toimia jos regulaattori tipahtaa suusta veden alla ja jos maskiin menee vetta.
Jennalle oli todella paha harjoitella tata mita tapahtuu jos maski lahtee veden alla, koska Jenna ei ole koskaan edes sukeltanut ilman etta pitaa nenasta kiinni.. :D
Ensimmaisella kerralla Jennalla menikin vesi nenaan ja suoraan pintaan. Jenna halusi kuitenkin yrittaa uudelleen ja silla kertaa onnistuikin hyvin. Juusollahan ei ollut taman harjoituksen kanssa mitaan ongelmaa. Harjoittelimme myos ottamaan ja antamaan toiselle ilmaa ja miten sen ilmaisee jos ilma on vahissa tai loppumassa.
Siita siirryimmekin puolentoista metrin syvyyteen tekemaan harjoitukset uudelleen, ja ne sujuivat ihan hyvin.
Lahdimme siinta sukeltelemaan ja syvimmillaan kavimme kuudessa metrissa. Oli aivan todella upea kokemus ja tuntui kuin olisi lentanyt jossain toisella planeetalla.
Ilta sujuikin sitten taas tehtavia tehdessa ja kirjaa lukiessa, olo kuin koulussa taas, mutta nyt jaksoi keskittyakin kun kiinnosti. :)
Jenna ilman maskia veden alla.


Seuraavana aamuna aloitimme jalleen aamun viimeisilla teoria osuuksilla ja lounaan jalkeen sukeltamaan.
Menimme ensiksi snorkkeleilla veteen ja harjoittelimme vapaasukellusta. Sukelsimme puoleentoista metriin, mika ei tunnu paljolta, mutta tietylla tekniikalla tehtyna tuntui erilaiselta. Juusolla ei ollut taaskaan vaikeuksia ja Jennallakin sujui ihan hyvin siihen nahden etta oli toinen paiva kun sukelsi ilman nenasta kiinni pitamista.. :)
Jatimme ihan rannan valiin ja menimme sinne noin puoleentoista metriin harjoituksia taas tekemaan. Toistimme samat kuin edellisena paivanakin ja lisaa harjoituksia tuli myos. Otimme painovyot pois ja laitoimme takaisin. Tama ei ollut niin helppoa milta vaikutti, koska kun painovyo oli pois tuntui etta lahti samantien pintaan.. Otimme myos ilmatankit selasta pois ja takaisin. Lisaksi meidan ohjaaja kaansi meidan ilmatankeista ilman pois ja meidan piti nayttaa merkilla kun ilma on lopussa, ihan etta tiedetaan milta se tuntuu jos ilma loppuu, ei ollut mukava tunne! Harjoittelimme hatanousuja ylospain ja muita tarkeinpia taitoja ja kommunikointia veden alla. Teimme myos kompassien kanssa testeja, etta tiesimme missa suunnassa olemme veden alla.
Lahdimme myos sukeltelemaan ja kavimmekin 7 metrissa. Sukellus talta paivalta sujui jo paljon paremmin kuin edellisena paivana.





Seuraavana aamuna meilla olikin lahto 6.30 veneen kanssa tekemaan meidan viimeiset sukellukset. Meille tuli myos kuvaaja mukaan, joka kuvasi meidan paivaa. Videoita ei ikava kylla blogiin saada jostakin syysta, mutta jotkut ainakin tulevat ne nakemaan sitten Suomessa. :)
Ensimmainen sukellus tehtiin 18 metriin! :) Ja 18 metria on se raja minne talla kurssilla me saamme menna, syvemmalle paasemme jos kaymme jatkokurssin.
Kymmenessa metrissa teimme jalleen harjoituksia, mutta muuten sukeltelimme ja bongailimme kaikkea upeaa veden alta. :)
Pidimme veneella noin tunnin tauon ja soimme hedelmia ja Juuso paasi hyppaamaan veneen korkeimmalta kohdaltakin.
Toisella sukelluksella vain sukeltelimme ja menimme jalleen sinne noin 18metriin.
Taytyy sanoa etta kylla me jaimme molemmat sukeltamiseen koukkuun! Ei sita tunnetta ja sita millaista siella on osaa edes kuvailla, mutta ne jotka ovat sukeltaneet niin tietavat millaista sen on. :) Aivan mahtava kokemus jonka varmasti muistaa aina.
Kun paasimme takaisin tanne niin menimme syomaan lounaan viereiseen ravintolaan ja samalla teimme loppukokeemme ja molemmathan niista kirkkaasti lapi paasi! :)

Olemme Open Water Sukeltajia!

kalasia ja korallia.

triggerfish. Agressiivinen kala, mutta tallakertaa oli rauhallisella tuulella.

Tama kala on kova kun kivi ja kannattaa varoa, ettei kay paalle...

Naita kaloja oli tuhoton maara ja ne eivat liikkuneet mihinkaan, siis olivat ihan ihan paikallaan, kuin pysaytettyna.
Regulaattorin ykkososa.

OK!

Jenna hyppaamassa sukeltamaan. Tiputusta kaksi metria, vaikka kuvassa ei silta nayttanytkaa. Laitteet paalla tuntui oudolta hypata.

Juuso hyppaamassa jalat edelta. Toisella kerralla tuli puolitoista volttia perseelleen.

Kuvassa elokuvasta tutun Nemo-kalan sukulaisia kun tarkkaan katsoo.

Keltaiset kalat liikkuivat aina pareittain ja kun loysivat itselleen parin, niin olivat koko elamansa saman kanssa.

Taa olis pitany pelastyttaa, niin erottaisi pallokalaksi paremmin.


Meidan piti aloittaa seuraava kurssi, joka olisi kestanyt kaksi paivaa, mutta tietyista syista Jenna ei paase uimaan ainakaan viikkoon, joten emme voineet aloittaa kurssia. Juuso kuitenkin kavi eilen kahdella hupisukelluksella ja tykkasi kovasti! Paasi myos hyppimaan jalleen veneesta ja olivat sukeltaneet joistakin ns luolista lapi. :) Juuso naki myos nyrkkeilevan ravun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti