Muutama paiva sitten Juusolta revahti niskasta lihas. Ei siina sen kummempaa tarinaa kuin etta Juuso oli suihkussa pesemassa hiuksiaan ja siina sai niskan nyrjaytettya kun suihku oli hartioiden korkeudella. Edellisena iltana oli myos ollut hieronnassa, jossa oltiin naksautettu nikamat joten kai sillakin jokin vaikutus oli...
Niskaan koski niin pahasti, ettei paata pystynyt kaantamaan oikeastaan ollenkaan. Koski ja kavelykin oli vaikeaa kun paata ei voinut liikuttaa yhtaan.
Kun kipu ei mennyt pois ja oli oudossa kohtaa katsottiin parhaaksi etta mennaan laakariin. Laakari oli samaa mielta, etta hyva kun tultiin.
Juuso lahti sitten niska rontgeniin.
Onneksi mitaan ei loytynyt ja kyseessa vain pahempi revahdys. Kotiin viemisiksi Juuso sai lihaksen rentouttajaa ja kipulaakkeita. Lepaamiseksi meni se ja seuraava paiva Juusolle.
Tanaan lahdettiin sitten kokopaivan snorklausretkelle, kun Juuson niskatkin tuntuivat jo paljon paremmilta.
Snorklaus meni hyvin, mita nyt pari kalaa kavi puraisemassa Juusoa selasta.
Kun oltiin siirtymassa lounaalle niin sitten taas tapahtui.
Oltiin pikaveneella liikkeella ja me kolme taliaivoa oltiin ainoat jotka istuivat pikaveneen siella etuosassa. Hyvin pomputti ja oli niin kivaa vahan aikaa. Meilla oli kokikset kasissa ja Jennan kokis lensi lattialle siina vauhdissa. Retken vetaja tuli sitten hakemaan Juuson ja Eetun kokikset pois kun pomputti niin paljon, kysyi halutaanko siirya taakse mutta ei keretty. Tuli yksi vahan isompi aalto...
Eetu oli siina vaiheessa seisomasa ja lenti aaltoon tormayksen voimasta veneen lattialle. Mitaan ei kuitenkaan Eetulle onneksi kaynyt. Jenna lensi penkilta ilmaan ja kasi jai kaiteen valiin taipeen kohdalta, kasi vaantyi. Mutta pahin kipu hellitti parissa tunnissa, jaljelle jai kosketusarka kasi.
Mutta Juuso taas...
Juusolla oli silloin kadet taynna tavaraa ja oli laittamassa juuri kameraa takaisin reppuun. Heilui hyvin kun vene pomppasi. Vasen jalka repesi pohkeen kohdalta ja tarahti niin etta koko pohje on kivikova ja turvoksissa ja kavely ei onnistunut mitenkaan.
Sitten kun Juuson piti pomppia oikealla jalalla, kun vasen ei siis toiminut, niin Juuso onnistui repaisemaan oikean jalan kantapaasta kunnon palasen pois. Koita siina sitten kavella.
Snorklausretki oli kesken, mutta sen vetaja sanoi etta kun paastaan takaisin maihin niin Juuso lahtee sairaalaan ja koska snourklausretkeen kuului vakuutus niin se menee sen vakuutuksen piikkiin.
Loppujen lopuksi Juuso makoili sairaalan sangylla pari tuntia kun Jenna oli toisessa huoneessa tappelemassa maksujen kanssa. Jotakin hamminkia oli tullut siella sairaalan paassa ja Jenna joutui sitten moneen kertaan selittamaan miksi me ei makseta mitaan ja etta kenen vakuutukseen se menee. Talla valin Juusolta oltiin kayty kyselemassa allekirjotuksia thaimaan kielisiin papereihin, mutta onneksi Juuso ei allekirjoittanut, koska jos olisi niin Juuso olisi lupautunut maksamaan itse kaiken. Summa oli kuitenkin muutama sata euroa... Jennaa meni auttamaan taksikuski joka meidat sinne sairaalalle vei ja helpotti kummasti kun han paasi auttamaan silla thaimaan kielella. Kylla ne asiat sitten hoituivat parin tunnin jalkeen ja kylla oli voimat kaikilta lopussa..
Mutta kuitenkin siis...
Kun paastiin takaisin maihin niin Jenna lahti Juuson matkaan sairaalalle, Eetu meni hotellille huilaamaan. Kuusi tuntia oli mennyt tapahtumasta, eivat sairaalassa enaa tikanneet. Puuduttivat ja leikkasivat joitakin irtopalasia pois, etta paasivat putsaamaan kunnolla. Kunnolla pakkasivat myos jalat. Antibiotit, kipulaakkeita ja lisaksi joitakin viela tulehduksen varalle lisaksi. Juusolle laitettiin myos jaykkakouristus rokote, kun eivat siella tienneet onko Juusolla sellainen voimassa (on) ja siina hassakassa Juuso ei muistanut etta tetanus on suomeksi jaykkakouristus.
Huomenna mennaan vaihtamaan uudet laput ja muut noihin haavoihin ja maanantaina on jokin aika laakarille. Juusoa ei haittaa haavat, mutta se kipea kivikova pohje...
Se taksikuski joka meni maksu asioissa Jennaa auttamaan odotti meita kaiken aikaa ja toi meidat takaisin hotellille, maksutta. Oli todella mukava mies. Antoi sen firman numeron, jos huomisella ajalla tulee jotakin ongelmaa niin sinne voi soittaa. Annettiin me hanelle sitten tippina se mita meilla repussa oli paivan jaljilta. Eihan se paljoa ollut, mutta parempi kuin ei mitaan. Onhan se hanelle isompi raha kuin meille.
Mutta on se mukava etta aina tapahtuu jotakin, on ainakin toimintaa! Mutta kai sita voisi seuraavat pari paivaa makoilla ihan rannalla..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti