Viimeyönä täällä koettiin jälleen astetta rankempi ukkosmyrsky. Sydneyssä on hieman tulvinut ja tiedotteen mukaan ainakin 20 000 ihmistä on ollut tulvien saartamana tänään, lisäksi kaksi ihmistä on kuollut. Meille myrskystä vaikutuksena on ollut se, että alakerran huone tulvi yön ja aamun aikana niin paljon, että huoneessa olevat asukkaat asuvat nyt olohuoneessa, ainakin muutaman päivän. Huone menee remonttiin. Mahtavat oli kyllä salamat yöllä. Tosin Juuso niitä ei nähnyt kun nukkui niin sikeästi, on tottunut myrskyihin jo hyvin. :D
Tästä pääset lukemaan iltalehden artikkelin aiheesta.
Hostellissakin tuli jo oltua ja ollaan kotiuduttu takaisin siis talolle. Hostelli aika meni muuten hyvin, mutta yöunet jäivät joka yönä aika vähäisiksi. Viikonloppuna se ei haitannut, mutta työpäivinä oli melko inhottavaa. Meille oli varattuna kymmenen hengen huone, mutta kun saavuimme hostellille, niin meille ilmoitettiin että päästään kuuden hengen huoneeseen samalla hinnalla. Kelpasi. Hostelli oli muuten hyvä, mutta keittiö oli todella pieni eikä tilaa ollut kokata. Käytiin ulkona syömässä joka ilta. :)
Ystävänpäiväkin oli ja meni. Me juhlistettiin ystävänpäivää käymällä ulkona syömässä, (niinkuin muinakin päivinä sillä viikolla) ei oikeastaan mitenkään muuten. Mutta hyvät ystävänpäivän kaikille näin jälkikäteen! :)
Ainiin! Mystisesti kadonneet avaimet ilmaantuivat! Mitään järkevää selitystä ei tälle tapahtumalle olla keksitty, eikä varmaan tulla keksimäänkään. Outo asia kaikin puolin. Oltiin siis pakattu jo kaikki tavaramme ja avaimia ei tullut vastaan mistään, huone oltiin pengottu moneen kertaan ja pöydät tyhjinä.
Aamulla Jennan herätessä avaimet olivat meidän huoneen pöydällä! Aivan keskellä pöytää! Jenna herätti Juuson samantien kysyen oliko hän yöllä avaimet jostakin löytänyt ja jättänyt pöydälle, vastauksena ei. Kyllä hieman huono olo tuli kun ei mitään järjellistä selitystä asialle keksitty. Avaimet olivat hävinneet ja eivät varmasti pöydällä olleet illalla. Aamulla avaimet kuitenkin olivat keskellä tyhjää pöytää. Karmivaa. Ehkäpä toinen meistä on alkanut kävelemään unissaan? Mutta ei sekään selitä asiaa mihin avaimet katosivat Juuson tultua kotiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti