Juuson kuulumiset Sydneystä

Viime perjantaina oli työpaikan supervisorin läksiäiset ja kävin moikkaamassa työkavereita siellä. Ihan kivaa, mutta en kauaa ollut. 

Sunnuntaina muutin uuteen asuntoon. Päivissä oltiin asunnon omistajan kanssa vähän sekoitettu kun luulin, että muutto olisi lauantaina, mutta pääsinkin muuttamaan vasta sunnuntaina. Olin hostellissa sitten yhden ylimääräisen yön ja piti vaihtaa huonetta niin olin kahden hengen huoneessa malesialaisen äijän kanssa joka lauloi kaiken aikaa..

Muutto meni sunnuntaina ihan hyvin. 

Uusi asunto ulkoapäin. Asunnon parveke on tuo missä on eniten tavaraa.

Mun sänky on tuossa oikealla alhaalla

Täällä on kaksi makuuhuonetta, toisessa miehet ja toisessa naiset. Minun huoneessa on yksi hollantilainen ja yksi ruotsalainen ja naisten huoneessa on japanilainen, italialainen, ranskalainen ja saksalainen. Kamalasti en ole vielä päässyt tutustumaan kun on ollut päivisin töissä ja iltaisin on aina kaikilla ohjelmaa. Muut valvoo välillä olkkarissa pidempään, mutta hyvin saan silti nukuttua. Ihan tyytyväinen olen huoneeseen, ja muutenkin ihan hyvä paikka.

Asunnossa on myös telkkari ja kaikki sanoivat että se toimii kun formuloita varten kyselin. Sitten kun laitoin päälle niin huomasin että eihän siinä ole antennijohtoa ollenkaan. Nää on asunu tässä kyllä jonkun aikaa ja luullu että telkkari toimii, ei oo vissiin ollut käytössä kenelläkään tai ovat tuijottaneet tyhjää ruutua ja aatelleet, että onpa tylsä ohjelma.
Kävin sitten itse ostamassa antennijohdon, että pääsin ne formulat katsomaan. Vuokranantaja lupasi korata vuokrassa sen johdon hinnan, vaikka ei se kallis ollut.

Tällä viikolla olen mennyt töihiin bussilla kun Jennalla oli bussikortissa vielä matkoja viikoksi jäljellä, mutta ensi viikolla alan varmaankin kävelemään töihin, tästä kävelee noin puoli tuntia.
Aamullakin voisin nukkua puoli tuntia pidempään kun aiemmin, mutta olen nukkunut ehkä 15 minuuttia pidempään ja lähtenyt aikaisin töihin ja töissä sitten syönyt aamupalankin.

Olen käynyt tanskalaisen Kennin kanssa treenamassa sunnuntaina ja tänään oltiin bondi beachilla treenaamassa ja uimassa. Siellä on sellainen ulkotreenialue, missä voi treenata kaikkia lihaksia hyvin. Näyttää vähän aikuiten leikkikentältä. Pitää ottaa kuva ensi kerralla.
Vesi oli yllättävän lämmintä, luulin että ei olisi ollut kun ulkona on jo aika viileää välillä.
Tänään on yleinen vapaa päivä, anzac day (anzac stands for Australian and New Zealand Army Corps) niin mentiin hyvissä ajoin jo sinne bondi beachille. Aika usein on nyt tarkoituksena mennä Kennin kanssa treenaamaan, menee viikotkin sitten nopeasti. 

Kuvia pitäisi ottaa vähän enemmän niin ensikerralla voi sitten laittaa.
Huomenna aloitan työt jo puoli seitsemältä aamulla, tulee vähän pidempi päivä.

Tänään bondi beachiltä kun lähdin niin näin liikkeen missä myytiin skeittaus ja lumilautailu tavaraa ja vaatteita, kaikki oli puoleen hintaan. Ostin tälläisen tuulen ja sateenpitävän hupparin. Kiiltävää materiaalia, vaikka kuvassa ei niin paljoa kiilläkkään.  Hyvä ostos tänne. 

Jennan kuulumisia Innisfailista

Innisfailissa nyt jo muutama yö takana ja alkaa pikkuhiljaa tottumaan ajatukseen, että täällä nyt ollaan. Puheaikaa on kyllä kulunut jonkun verran soitteluun Sydneyhyn päin, mutta on sieltä tullut tännekin puhelua ihan yhtä lailla. :)
Eiköhän tämä tästä..

Viime perjantaina hostellilla järjestettiin BBQ, mikä tarkoittaa sitä että syötävää sekä juotavaa oli paljon. Ilta menikin ihan mukavasti ja pääsi tutustumaan uusiin ihmisiin. Loppuillasta päädyttiinkin hostelliporukan kanssa lähtemään katsastamaan paikallista yöelämää. Eipä se mitään ihmeellistä ollut näin pienemmässä paikassa, mutta pääasia että tuli lähdettyä, eikä jäätyä yksin hostellille.
Täällä on myös huomattavasti helpompaa olla kun on tutustunut nyt hieman paremmin näihin ihmisiin täällä ja shokki on hieman jo hälventynyt. :)

Tuli sentään yksi kuva kännykällä otettua alkuillasta.

Lauantai aamuna hostellin omistaja tuli herättelemään ja kysymään innoistaisiko lähteä pariksi tuntia tiskaamaan viereiseen ravintolaan. Siinä suht väsyneessä tilassa lupauduin ja aikaa valmistautua oli alta puolisen tuntia.
Tiskattua tuli kaksi tuntia ja mukavasti sai palkkaakin, raha palkan lisäksi sain mukaani älyttömän määrän ruokaa.
Sunnuntaina menin uudelleen ja täytyy sanoa, että ruokaa on ihan mukava määrä nyt varastossa, eipä ole ruokaa tarvinnu tehdä. :) Ravintolan omistaja otti myös numeroni ylös ja sanoi soittelevansa jos jatkossakin tarvitsee. Mielelläni menen kyllä, kahden tunnin helposta työstä saa ihan mukavan palkan. :)

Eilen myös kyselin hostellin omistajalta, että mitenkäs työtilanne ja milloin luulee että voisin aloittaa farmilla. Ei osannut oikein vastata mitään ja ajattelinkin jo että hetken aikaa taitaa taas mennä työn saamiseen. Pieni epätoivon hetki..

Mutta tänään aamulla varttia vaille kahdeksan omistaja sitten ryntäsi huoneeseen ja sanoi että nyt olisi töitä jos olen alle 10 minuutin sisällä valmis ja kerkeän täyttämään siinä ajassa vielä vähän parereita. En muista milloin olisin ollut niin nopeasti hereillä, mutta paperit sain täytettyä ja olin valmiina ajoissa. Onneksi ruokaa oli ravintolalta saatuna, muuten olisi eväät jääneet tekemättä.
Aloitin tänään siis työskentelyn banaani farmilla. Viime kerrasta onkin jo aikaa..
Farmilla työskentelen pakkaajana. Ensimmäinen päivä oli aika sähellystä, mutta kai ne asiat taas mieleen palautuu pikkuhiljaa. Onnellinen olen että pääsin pakkaajaksi, enkä lajittelemaan.
Tästä eteenpäin kyyti hostellilta lähtee 6.10 ja takaisin hostellilla ollaan siinä kello 17, taitaa mennä taas hetki tähän rytmiin opetteluun, mutta tätä vartenhan tänne Innisfailiin tulin ja nyt se säästäminen sitten alkaa!
On muuten banaani farmeilla nostettu reilulla dollarilla tuntipalkkaa sitten viime kerran. :)

Hetki erillään

Saatiin pakattua tavarat vaikka erittäin hankalaa olikin. Tavaraa onkin kertynyt aika paljon lisää näinä kuukausina ja ei ne rinkat kyllä tarpeeksi isot taida olla...
Keskiviikko aamuna herätyskello oli soimassa 4:20, joten yöunet jäivät ihan pariin hassuun tuntiin kummallakin, koiranunta tuli ainoastaan nukuttua.
Aamulla kirjoitettiin hyvästit talon muille asukkaille ja heipat tuli sanottua myös toisillemme. Hieman oudot fiilikset, mutta pari kuukautta menee nopeasti, toivottavasti. :)

Jenna lähti viiden aikaan aamulla kävelemään kohti juna-asemaa, josta junalla jatkoi matkaa lentokentälle. Junalle päin Jenna lähtikin kävelemään hyvissä ajoin, mutta kääntyikin jo alkumatkasta takaisin, kun kännykän laturi ja adapteri unohtuivat tietenkin. Hieman kiire siinä tuli kaikkien tavaroiden kanssa kiirehtiessä asemalle, mutta kerkesi kuitenkin. Tavaroina siis yksi aivan täynnä oleva rinkka, yksi reppu ja yksi laukku.
Lennolla sai olla matkatavaran painona 20 kiloa ja puolella kilolla Jenna alitti sallitun määrän. Ei ihme, että rinkka painoi.
Kentällä Jenna joutui uutena kokemuksena huume jäämä testeihin. Kaikki tavarat sekä itse Jenna tutkittiin jollakin laitteella, kengät menivät johonkin koneeseen ja näin, mutta eipä sieltä tietenkään mitään löytynyt, joten matka jatkui yhtä kokemusta rikkaampana. :D
Lennot menivät kaiken kaikkiaan hyvin Cairnsiin.

Do not walk outside this area-teksti koneen siivessä hieman nauratti.

Cairnsissa Jennalla oli aikaa kolme tuntia ennen bussia Innisfailiin. Ei niiden tavaroiden kanssa paljoa tullut käveltyä, mutta vähän pääsi näkemään tuttuja maisemia ja huomaamaan että jotakin on puolentoista vuoden aikana muuttunutkin. Bussi lähti esimerkiksi aivan eri paikasta kuin aiemmin.

Innisfailissa Jenna oli puoli kolmen aikaan päivällä ja työhostellin omistaja tulikin Jennan autolla bussiasemalta hakemaan. Tämä omistaja on siis meidän Virolaisen kaverimme kaveri, ja tätä kautta Jenna Innisfailiin päätyikin.
Hostelli, sekä noin 9 000 asukkaan Innisfail on Jennalle suoraansanottuna aika iso shokki Sydneyn jälkeen. Vaikka on sitä aiemminkin oltu vaikka missä, niin hienosti ne asiat ja paikat muuttuvat paremmiksi muistoissa..

Hostelli sijaitsee noin kilometrin päässä Innisfailin pääkadusta, ihan hyvällä paikalla kuitenkin. Hostelli on kaksi kerroksinen ja asukkaita on tällähetkellä noin 60.
Vaikka netissä hostellin kuvauksessa kerrotaan, että hostellilla on internet yhteys, niin ei näin kuitenkaan todellisuudessa sitten ollutkaan.. Tämä aiheuttikin pientä päänvaivaa kun nettiliittymää saikin sitten metsästää oikein urakalla ja meinasi niitä tuskastumisen kyyneleitäkin tulla, kun tuntui, että mikään ei toimi ja mitään ei tehdä auttaakseen, mutta nyt pelaa netti monen tunnin tappelemisen jälkeen. Kyllä tuntee itsensä turhaksi ja tyhmäksi kun ei itse ymmärrä ja kukaan ei suostu auttamaan näissä kone asioissa.. No nyt on asia hoidettu. :)

hostellia ulkoapäin

Jennan huoneessa on neljä kerrossänkyä, eli 8-hengen huone, asukkaita huoneessa on kuitenkin tällä hetkellä Jennan lisäksi kolme tyttöä, kaksi virosta ja yksi ranskasta. Saa nähdä täyttyykö huone kokonaan myöhemmin. Meidän Sydneyn kahden hengen huoneen jälkeen on tämä majoitusmuoto taas aika oudon oloinen. Hyvänä puolena hostellihuoneessa on kuitenkin se, että huoneessa on oma kylpyhuone.

Jennan sänky oikealla alhaalla.

Parisänky vaihtui tähän.

Parempia tuntemuksia on ehkä helpompi kertoa kun tämä pieni shokki täältä hälvenee.. ;)
Nyt töiden haku aluilleen ja toivottavasti pian löytyy niin menisi viikot nopeasti!

Juuso vaihtoi eilen hostelliin, jossa majailee lauantaille saakka, jolloin pääsee muuttamaan uuteen asuntoon. Eilen töiden jälkeen Juuso kävi hakemassa oman rinkkansa, joka painaa varmasti tässä vaiheessa yli 20 kiloa, ja loput meidän ruoista. Osan tavaroista Juuso jätti vielä talolle ja käy loput hakemassa lauantai iltana oman muuttonsa jälkeen.

Juusolla oli matkaa talolta hostellille muutama kilometri, ja sillä painolastilla täytyi taukoja pitää vähän väliä, mutta taukojen jälkeen matka taittui hyvin. Hostelli on siis Juuson uuden asunnon vieressä.
Hostellilta oli varattuna 12-hengen huone, mutta huone olikin vaihtunut neljän hengen huoneeksi, mikäs siinä kun samalla summalla sai paremman huoneen. :)

Tänään Juuso menee entisen kämppiksemme, norjalaisen Kennin kanssa treenaamaan ja jatkavatkin treenaamista yhdessä vaikka Juuso pois muuttikin. Treenit ovat kyllä todella rankkoja, mutta ihan hyvä näin, eipä niitä tuloksia synnykään jos ei niiden eteen tee töitä. :)

Tästä se nyt alkoi meidän hetki erillään aika. Katsotaan miten pärjätään. Positiivisenä puolena ainakin se, että molempien englannin pitäisi parantua vielä huomattavasti, kun sitä suomea ei tule nyt sitten puhuttua niin kuin ennen.

Three Wise Monkeys

Eilen käytiin Suomi porukalla syömässä thaimaalaista ruokaa ravintola Chili Cha Cha:ssa Haymarketissa. Ruoka oli todella hyvää ja ahdettiin itsemme aivan ähkyyn, ei vain yksinkertaisesti osattu lopettaa syömistä ajoissa. Thaimaalaista ruokaa ei ole pitkiin aikoihin syöty, ei oikeastaan meidän Thaimaan reissumme jälkeen, jolloin tulikin pieni yliannostus thaimaalaisesta ruoasta. Valikoima oli todella hyvä ja meillä menikin useampi minuutti pähkäillessä mitä tilattaisiin, kun vaihtoehtoja oli useampia ja kaikkea ei voinut tilata.. 

Puikoilla syöminen luonnistui kuitenkin vielä hyvin, ei tarvinnut turvautua haarukoihin. :) 

Ravintola oli BYO, eli omat juomat sai viedä ravintolaan.

BYO, joka hyödynnettiin täysin.

Syömisen jälkeen päädyimme jatkamaan iltaamme Three Wise Monkeys Pubiin keskustaan. Matkalla sinne törmäsimme yllättäen suomalaiseen naiseen ja hänen saksalaiseen poikaystäväänsä, jotka liittyivätkin sitten meidän seuraamme. Hassua, että nyt ollaan tavattu muita suomalaisia, juuri silloin kun ollaan suomalaisten kesken liikenteessä, muutenhan ei olla kyllä törmäilty suomalaisiin sen pahemmin.
Pubi oli kyllä ihan hyvä paikka, sisään maksettiin 5 dollaria per naama, eikä juomien hinnatkaan olleet mitään päätä huimaavia. Yläkerrassa oli myös live bändi esiintymässä. Pubissa tunnelma oli myös ihan kohdillaan ja uusien ihmisten kanssa syntyi keskustelua helposti, eikä asia tietenkään liity millään tavalla siihen alkoholiin.. ;)

Alunperin meillä oli tarkoituksena, että ei olla kauhean kauaa ulkona vaan tullaan ajoissa kotiin, mutta kuinka kävikään. Me taidettiin olla ihan viimeisten joukossa vasta valmiina lähtemään kotiinpäin. Hauska ilta oli kaikinpuolin ja taas on muutamia tuttavuuksia rikkaampana.

Three Ten wise monkeys

Tänään ollaan vihdoin aloitettu pakkaaminen.. erittäin epäonnistunein seurauksin. Meillä on aivan liikaa tavaraa kertynyt, että saa nähdä paljonko rinkat tulevat painamaan ja miten ihmeessä niitä jaksaa raahata mukanaan! Eikä edes tiedetä mahtuuko nämä kaikki mitenkään meidän rinkkoihin.. Ennen ollaan voitu lajitellakin tavaroita hieman, koska Juuson rinkka on suurempi kuin Jennan, mutta tällä kertaa Jennan täytyy saada survottua omat tavaransa kokonaan ihan omaan rinkkaan. Eikä Juusollakaan kyllä sitä vapaata tilaa taitaisi muutenkaan olla. Lisäksi on kamalasti ongelmia tiettyjen papereiden ja tavaroiden kanssa, että kumpi ottaa täksi aikaa ja kumpi jää sitten ilman. Ehkäpä me tästä jotenkin vielä selvitään. Onneksi on vielä parisen päivää aikaa.

Tänään myös kannustettiin kotisohvalta Kimiä formuloissa, ja hienosti Räikkönen toiseksi tuli. Ei kyllä kuitenkaan ihan samaan tunnelmaan päästy kun mitä Melbournessa paikanpäällä, mutta kyllä sieltä sellainen innostus jäi, että ihan mukavin mielin ollaan formuloita seurattu.
Muita ei formulat kiinnostaneet ja saatiinkin vallattua olohuone kokonaan meidän käyttöön ja mikä sen parempaa sunnuntaina kun maata hetki sohvalla ja syödä..

KFC!

Opossumit

Eilen mentiin illalla Lidcombeen katsomaan Rugby ottelua yhdessä Jennan entisten työkavereiden kanssa. Oli mukava nähdä vielä heitäkin ennen kuin Jenna lähtee Sydneystä pois. 

Peliä katsoessa huomattiin, että oltiin kyllä aika pihalla säännöistä, eikä oikein ymmärretty mitä tapahtui kaiken aikaa. Hauskaa oli kuitenkin siintä huolimatta. 

Lidcombesta kun lähdettiin, niin käveltiin jälleen Hyde Parkin läpi, ja siellä ne meidän vanhat tutut kaverit olivat ja tällä kertaa koittivat tehdä lähempääkin tuttavuutta. 

Tänään järjestettiin jälleen open house, meidän huoneesta ja vihdoin löysivät uudet asukkaatkin. Hieman outoa, että me olemme nyt ne jotka lähtee. Meidän aikana on oikeastaan kaikki asukkaat vaihtuneet ja nyt me olemme vuorossa. No aikansa kutakin ja kohti uusia seikkailuja. :)

Suuria muutoksia

Jennan työpaikalta loppuivat työt jokunen aika sitten kaikilta, jotka eivät olleet vakituisena töissä. Firmalla oli joitaikin vaikeuksia toimitusten kanssa, joten säästösyistä pitivät töissä ainoastaan vakituiset työntekijät. Tästä johtuen on ollut vaikeata löytää töitä toimistolta josta tähän asti olemme töitä etsineet, koska kaikki kyseisen työpaikan entiset työntekijät ovat nyt siellä listoilla.
Aloimmekin sitten miettimään, että mitä tehtäisiin. Olemme olleet Sydneyssä nyt noin puoli vuotta, ja rahaa säästöön ei ole jäänyt sen suuremmin, koska täällä on yksinkertaisesti liikaa tekemistä, ja rahaa menee. Sydney on kallis kaupunki. Muuten siinä ei olisikaan mitään ongelmaa, mutta olisihan se kiva vielä reissatakin eikä kuluttaa kaikkea aikaa pelkästään yhdessä kaupungissa. Ajattelimmekin, että jos Jenna löytäisi uuden työn, olisimme kuitenkin taas Sydneyssä seuraavat kuukaudet.

Päädyimme sitten ratkaisuun, että Jenna lähtee yksinään pois Sydneystä ja Juuso jää tänne, koska hänellä on erittäin mieluinen työpaikka, eikä meidän molempien ole mahdollista täältä lähteä, jos ei uusia töitä heti löydykään.
Irtisanoimme vuokrasopimuksemme viikko sitten, ja ensi viikon keskiviikkona me lähdetään tästä talosta, josta on tullut kotimme, pois.

Juuso on löytänyt uuden asunnon, lähempänä itse keskustaa ja kävi tänään maksamassa varausmaksun. Asunto on lähempänä myös Juuson työpaikkaa ja aamulla saa nukkua puolisen tuntia pidempään. Juusolla on vuokrattuna niin sanotusti sänky makuuhuoneesta, jossa on kaksi muuta miestä Juuson lisäksi. Asunnossa on myös toinen makuuhuone jossa on kolme naista. Asunto on erittäin siisti ja uuden oloinen. Asuntoon Juuso pääsee muuttamaan ensi viikon lauantaina, joten keskiviikosta lauantaihin on Juuso hostellissa.

Jennalla on lennot ensi keskiviikko aamuna Cairnsiin, josta Jenna jatkaa matkaa Innisfailiin. Innisfailissa on tarkoitus mennä työhostelliin ja aloittaa taas ah niin ihanan farmityön metsästys. Farmilla tarkoituksena työskennellä kuukausi pari.
Tämän jälkeen katsotaan, jospa Juuso tulisi myös paikalle ja hetken säästämisen jälkeen päästäisiin vihdoin reissaamaan. :)

Seitsemän vuoden yhdessä olon jälkeen on tämä ensimmäinen kerta kun olemme erossa toisistamme viikonloppua pidemmän ajan. Saa nähdä millaista tulee olemaan kun on ihan yksin. Mutta pari kuukautta menee kuitenkin erittäin nopeasti ja mikä sen mukavampi kun tiedossa on sitten työnteon sijasta reissaamista! Australiassa on kuitenkin vielä paljon näkemistä, mitä ei viime kerralla keretty kokemaan.

Asioita pohdittuamme päädyimme kuitenkin tulokseen, että tämä on paras ratkaisu rahallisesti ja eikö se pieni välimatka tee vain hyvää? Kun välimatka on vain väliaikainen. :)

Tänään meillä onkin kunnon siivoaminen edessä päin, kun huomenna on avoin näyttö meidän huoneesta. Viikonloppuna onkin sitten suuri urakka, kun täytyy pakata aivan kaikki! Tavaraa on kertynyt niin paljon lisää siitä kun Suomesta lähdettiin, että on pieni ongelma miten saadaan tavarat rinkkoihin mahtumaan. Täytyypä jotakin lähettää Suomeenkin, että Jennan äidille tiedoksi, paketti on tulossa täynnä tavaraa, josta emme kuitenkaan voi luopua, mutta tällä hetkellä täälläpäin maailmaa emme niin pakosti tarvitse. Talvikin lähestyy, joten uusille talvivaatteille on myös tehtävä tilaa.. :)

Näkymä meidän huoneen parvekkeelta

Aurinkoa ei ole varmaankaan viikkoon näkynyt, mutta sen sijaan vettä on satanut joka päivä. Taitaa se talvi olla lähenemässä..

National Dinner Day

Sunnuntaina pidettiin kansainvälinen ruoka päivä, eli jokainen asukas teki ruokaa omasta maastaan. Ruokaa tulikin todella paljon, ja mahat kipeinä oltiin jokainen ruoan jälkeen. 

Pidettiin myös pienet esitelmät kuvien tai videoiden avulla kotimaistamme. Päivä oli kyllä kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut. Ainoastaan kaksi asukasta, eivät töiden takia päässeet osallistumaan, mutta kokosimme heille ruokaa, jotta pääsivät töiden jälkeen suoraan syömään. 

Espanjalainen munakas, todella täyttävä! Tekijällä oli hieman vaikeuksia, kun oma mies oli töissä ja kuulema hän tämän normaalisti tekee., mutta hyvää oli!

Ranskalaisten tarjottavat, nimeä ei kyllä tosiaankaan pystytä muistamaan, hienolta kuitenkin ranskaksi kuullosti.

Ruotsalaiset tekivät kalaa, perunoita sekä kastiketta. Kuvasta puuttuvat perunat sekä kastike

Tanskalaiset tekivät myös kastikkeen ja perunoiden lisäksi porsasta

Alkupaloina oli jotakin hyvää juustoa kirsikkatomaattien kera

Italialaisten lasagnea

Me tehtiin kana-sipulipiirakka. Ei varsinaisesti suomalainen ruoka, mutta me tehdään tätä paljon ja kanasta oli tarkoitus tehdä, kun lihaa ja kalaa olikin jo hyvin tarjolla.

Lisäksi tehtiin lohi voileipäkakku, joka olikin menestys. 

Espanjalaisten muffineja 

JÄÄTELÖÖÖ

Me oltiin ainoat, jotka eivät olleet syöneet koko päivään yhtään mitään. Ruoka oli vasta illalla, joten voitte arvata miten kova nälkä oli siinä vaiheessa.. Eikä ollut vaikea arvata mistä meidät löytää.. Nämä kuvat kertovat ehkä enemmän...

Omat tarjottavamme olimme tehneet valmiiksi jo päivällä, joten tässä odoteltiin vain että muut ovat valmiina..Olimme kieltämättä nälkäisimmät koko talossa..

Aussi perheemme! Kuvasta puuttuu kaksi miespuolista asukasta. 

Ruokailun jälkeen pohdiskeltiin, että mitä tehtäisiin, kun kerrankin suurinosa talonasukkaista oli samaa aikaa paikalla, ja seuraavana päivänä kenelläkään ei ollut töitä. Eipä kauaa tarvinnut miettiä kun jo päätettiin, että viihteellehän sitä on ehdottomasti lähdettävä!

Naiset lähtivät valmistautumaan, joten mitä ne miehet jäivät sillävälin tekemään?

Tiskamaan ja siivoamaan keittiön!

Päädyttiinkin lähtemään kämppiksemme työpaikalle, jolla oli juuri työvuoro sinä iltana/yönä ja hän ei siis pystynyt osallistumaan tähän ruokailuun. Hän olikin otettu, kun menimme hänen työpaikalleen klubille katsomaan ja vähän kannustamaankin siinä baarityöskentelyssä. :) 

Klubin jälkeen me oltiin reippaita ja käveltiin kolmen kilometrin matka takaisin kotiin yhdessä italialaisen miehen kanssa. Muut menivät taksilla, mutta me kulutettiin kalorit jotka syötiin päivällä... Oikeastaan ei tainnut olla kovin hieno idea lähteä kävelemään, koska ennen puoltaväliä alkoi sataa aika paljon. Oltiin kun uitetut koirat kotiin päästyämme, mutta kokemus oli sekin kävellä kotiin klubin jälkeen, silloinhan ne parhaat jutut kuitenkin vasta tapahtuu! ;)